Kuvassa on Mollan toinen "siippa" EDI, joka on tässä kyllä vielä niin lomalla! Mutta niin se vain loma loppuu ja huomenna alkavat työt! Vähän vaikeahkolta se nyt tuntuu, mutta nopeasti sitä taas pääsee kiinni arkirytmiin ja hommahan on oikein kivaa. Aloitan uuden ensimmäisen luokan kanssa. Mielenkiintoista. Koirilleni koittaa myös arki ja varmasti outoa niillekin, kun mamma ei vie aamuisin tuntitolkulla lenkille . . . Mutta kylläpä nekin tottuvat normihommaan pian. Tänä aamuna kävimme pitkällä metsälenkillä ja löydettiin eri hyvä vattuapaja. Yllätyksekseni molemmille maistuivat vatut ja kilpaa niitä söimme puskista.
Puudelit paatissa. Kun eivät veteen muuten mene! Kovimmilla helteillä kannoin molemmat kerran järveen pelastusliivit yllä. Kyllä ne sieltä ihan sujuvasti molemmat rantaan uivat, mutta vapaaehtoisesti eivät kyllä ui! Ei vaikka olen ollut itse vedessä houkuttelemassa pallojen ja vaikka minkä kanssa. Mutta sittenpä olen ajatellut, että ei väkisin. Elleivät tykkää siitä niin sitten ei. Itse olen kyllä uinut aina kasvimaakeikkojen jälkeen ja soudettuakin on tullut kovettumat käsiin.
Puudelit paatissa. Kun eivät veteen muuten mene! Kovimmilla helteillä kannoin molemmat kerran järveen pelastusliivit yllä. Kyllä ne sieltä ihan sujuvasti molemmat rantaan uivat, mutta vapaaehtoisesti eivät kyllä ui! Ei vaikka olen ollut itse vedessä houkuttelemassa pallojen ja vaikka minkä kanssa. Mutta sittenpä olen ajatellut, että ei väkisin. Elleivät tykkää siitä niin sitten ei. Itse olen kyllä uinut aina kasvimaakeikkojen jälkeen ja soudettuakin on tullut kovettumat käsiin.
Englannin reissun jälkeen olin pahoilla mielin kaikkien suomalaisten koirien puolesta. Niillä ei ole ollenkaan niin mukavat elämät kuin englantilaisilla koirilla, vaikka pääasiassa hyvää elämää varmasti elävätkin. Mutta. Ensinnäkin en ole missään muualla nähnyt niin paljon koiria kuin Englannissa. Kiersimme autolla lähinnä Cornwallia ja Devonia. Englantilaisia turisteja oli liikkeellä paljon ja melkein kaikilla oli koira / koirat mukana reissussa. Kaduilla on koirille vesikuppeja helteillä, jopa vaatekaupoissa on vettä kupissa tarjolla, joka paikkaan koirat ovat tervetulleita. Dogs wellcome! Pubeista puhumattakaan. Maaseudulla söimme aina pubeissa, koska niissä sai erinomaista ruokaa, eikä paljon muitakaan paikkoja ollut valittavana. Niin normihommaa; isäntänsä /emäntänsä mukana pubiin asteleva koira, joka ei korvaansa lotkauta yhtään millekään, kulkee vain kytkemättömänä omistajansa vanavedessä hyvin käyttäytyen! Oikeasti siis niin mahtavaa! Sitten koira asettuu pöydän alle makoilemaan rentona ja tarjoilija saattaa tuoda vielä vettä, ellei koira jo juonut yleisestä pubin oven vieressä olevasta kiposta. Tai sitten rannikolla ollessamme kuljimme pitkää polkua rinnettä alas ja monia muitakin oli siellä talsimassa, Koiriensa kera tietysti. Ja kaikki irti ja ilman minkäänlaista hässäkkää, haukuntaa tms., vaikka koiria meni ja tuli kapealla polulla todella useita. Nättejä ohituksia, nuuskimista puolin ja toisin, mutta todella hyvää käyttäytymistä.
Mikä täällä Suomessa koira-asioissa sitten monesti mättää . . . No se, että näitä sääntöjä on niiiiiiiiiin paljon. Oma järjenkäyttö tietyissä asioissa pitäisi olla sallittua. Jos koira on hyvin käyttäytyvä, niin miksi sitä ei voisi ottaa mukaan useampiin paikkoihin / tiloihin jne ? No nyt jo joku sanoo, että mitenkäs sitten kaikki allergiset? En minä vain ymmärrä, Englannissa ei varmasti sitten ole ollenkaan allergisia!? Siellä koirista tulee useimmiten varmasti hyvin käyttäytyviä siksi, että ne otetaan mukaan aina ja joka paikkaan ja ne tottuvat olemaan irti, ilman hihnaa. Niillä ei ole mitään syytä käyttäytyä huonosti tai lähteä omille teilleen, koska niin on aina ollut, ihan pikkupennusta saakka; ne ovat tottuneet olemaan aina mukana, elämään vapaina perheensä kanssa, ne ovat tavanneet kymmenittäin muita koiria, myös hihnattomina, ne luottavat omistajiinsa, eikä koiran tarvitse huolehtia mistään, esim niiden ei tarvitse puolustaa ihmistänsä, olla huolissaan mitä seuraavaksi tapahtuu, kun tuolta nyt tulee vastaan tuollainen vieras koira /ihminen. Koirien annetaan myöskin olla ihan rauhassa. Meillä ulos ja lenkille lähteminen on usein sellainen WAU-juttu koiralle. Jee, nyt lähdetään, mitähän nyt . . . Tuleekohan ketään vastaan ja jos tulee, niin silloin on reagoitava!!!! Hyvin tai huonosti. Näin kerran tilanteen, jossa pikkupentua koulutettiin ilman hihnaa Prahan keskustassa isossa ostoskeskuksessa. Ei ihme, että näin koulutettu koira ei reagoi ihan pieniin häiriötekijöihin reagoi. Eikä tämä tietysti nyt ihan näin mustavalkoista ole, että Englannissa olisivat kaikki koira-asiat hyvin ja meillä huonosti, sillä tottakai joka paikassa tietyt ongelmansa. Mutta sen verran vielä, että emme myöskään nähneet reisullamme yhtäkään koirankakkaa missään! Uskomaton asia ja niin hienoa.
Tämä meidän ihana Fiina-neitonen täytti eilen 4.8. vuoden. Olemme käyneet nyt kesällä muutamissa näyttelyissä ja oikein kivasti on mennyt sekä harjoitusta on kertynyt. Fiina on luonteeltaan täyden kympin tyttö kyllä. Ihan uskomaton; niin kiltti ja tottelevainen, hyvin käyttäytyvä ja iloinen, leikkisä, mutta osaa rauhoittua. Luettelo on pelkkää suitsutusta! Porvooseen menemme näytelmiin vielä syyskuussa ja sitten on taukoa, sillä turkin takkuvaihe on ihan kamala. Takkuja tulee kun selkänsä kääntää ja Mari on nyt kyllä kovilla homman kanssa. Siksipä Porvoon keikan jälkeen ainakin kyljistä on lyhennettävä turkkia.
Tämä Mollan täysi kymppi eli Villamore Arte -pentue täyttää huomenna 6.8.2019 kaksi vuotta! Onnea näille murusille! Kyllä se oli aika rankka elo-syyskuu silloin pari vuotta sitten, kun pentuja oli niin paljon ja normaali päivätyö pyöri samalla koko ajan. Mutta hienostihan kaikki meni! Kivoja koiria ovat ja jopa "Rääpäle", joukon pikkuisin, nykyinen Onni, kasvoi sitten kaikista kookkaimmaksi urokseksi! Meillä on Arte-pentujen omistajien kanssa erittäin vilkas ja HAUSKA WhatsApp-ryhmä. Yleensä sitä lukemalla saa päivän parhaat naurut. Kiitos teille kaikille ihanille ihmisille perheinenne; Sanna-Marja, Mari, Jaana, Hanna, Heli, Anu, Jonna, Minna-Kaisa, Susan, Riina ja Annukka! Onnea kaksivuotialle puudeleille ja piiiiiiitkää ikää!