Paroni lähti tänään uuteen kotiinsa. Vain kaksi pentua on enää meillä, eikä enää kauaa, sillä kaksi viimeistä haetaan huomenna. Tänään olin tosi reipas enkä vollottanut yhtään! Kuvassa Paronille hyvästit.
Huomenna lähtövuorossa ovat viimeiset, Rodolfo ja Rocky. Huh huh. Pian voin huokaista. Urakka on ohi. Yhdeksän viikkoa on seurattu pentujen kehitystä ja iloittu niistä. Ihanaa on ollut, mutta välillä myös työlästä, sitä ei voi kieltää. Tosi hienoa on kuitenkin, että toinen VIllamore -isovillakoirapentue on pian maailmalla valloittamassa ihmisten sydämiä. Olen Vai-pentueesta erittäin ylpeä ja myös ihan varma, että pennuista kasvaa ihanan luonteisia perheenjäseniä. Ja varmasti myös aika mukavia harrastuskoiria.
Nyt on sitten Maisan ja Mollan vuoro saada paljon huomiota osakseen. Ne ovat molemmat olleet ihan uskomattomia pentujen kanssa. Parempaa emoa kuin Maisa, ei voi tulla kuin ehkä Mollasta, joka on harjoitellut jo näin nuoresta! Siihen on kuitenkin vielä vuosia aikaa; ensin on annettava Mollan aikuistua rauhassa, tutkittava terveys ja etsittävä sopiva uros jne.
Huomenna lähtövuorossa ovat viimeiset, Rodolfo ja Rocky. Huh huh. Pian voin huokaista. Urakka on ohi. Yhdeksän viikkoa on seurattu pentujen kehitystä ja iloittu niistä. Ihanaa on ollut, mutta välillä myös työlästä, sitä ei voi kieltää. Tosi hienoa on kuitenkin, että toinen VIllamore -isovillakoirapentue on pian maailmalla valloittamassa ihmisten sydämiä. Olen Vai-pentueesta erittäin ylpeä ja myös ihan varma, että pennuista kasvaa ihanan luonteisia perheenjäseniä. Ja varmasti myös aika mukavia harrastuskoiria.
Nyt on sitten Maisan ja Mollan vuoro saada paljon huomiota osakseen. Ne ovat molemmat olleet ihan uskomattomia pentujen kanssa. Parempaa emoa kuin Maisa, ei voi tulla kuin ehkä Mollasta, joka on harjoitellut jo näin nuoresta! Siihen on kuitenkin vielä vuosia aikaa; ensin on annettava Mollan aikuistua rauhassa, tutkittava terveys ja etsittävä sopiva uros jne.