Ihastuttava Sylvi (oranssi tyttö) lähti Alman (Maisan nelivuotias pentu) pikkusiskoksi Espooseen.
Pikkuisin söpöliini ja ehkäpä pippurisin, Onni , lähti Lohjalle.
Enkä taaskaan selvinnyt hyvästeistä ilman itkua! Onko ihan oikeasti mahdollista, että vollotan taas kymmenen kertaa . . . Voi apua.
Ennen pentujen lähtöä olin pessyt ja trimmannut ne näteiksi. Onni osoitti temperamenttinsa ja laittoi kaikki voimansa peliin konetuksen estämiseksi! Viimeiset madotuksetkin annettiin tänä aamuna, seuraavat tulevatkin pennuille sitten viikkoa ennen ensimmäistä rokotusta. Tärkeä homma on myös kauppakirjojen ja sopimusten läpikäyminen ja allekirjoitukset. Olin täytellytkin papereita jo valmiiksi. Rekisterikirjat eivät ehtineet tähän ensimmäisten lähtöön, koska Kennelliiton Omakoira-ohjelmassa oli jotakin ongelmaa viime viikolla ja rekisteröinti ei todellakaan sujunut ihan tuosta noin vain . . . Mutta postihan kulkee, joskin nykyisin aika kummallisesti.
Olen tilannut jo ajat sitten Mustin & Mirrin kasvattajakerhosta pentureput kaikille. Aika kivat ja mukava on sisältökin; mukana on hyvä ja kestävän oloinen lelu, ensiruokakuppi, tosi sievä muuten, valitsemaani kuivamuonaa, herkkutikkuja ja nameja, joku valmis märkäruokapussi jne. Itse olen hommannut joka pennulle lisäksi ensihihnan sekä samanlaisen peruskarstan ja villakoirakamman, joita molempia itsekin käytän eniten.
Maisa pääsi tänään oikeasti nautiskelemaan, kun Mari M. tarjoutui niin ystävällisesti hakemaan Maisaa metsään ja heille koko päiväksi. Ja se oli enemmän kuin tarpeen, normaalit pitkät metysälenkkimme ovat olleet viime viikkoina ihan tynkiä! SUURKIITOS tälle niin ihanalle ihmiselle tästä arvokkaasta avusta! <3
Juuri muuten kun olin päässyt kehumasta, että miten hienosti on kaikki mennyt, ei ripulin ripulia pennuilla ja kaikki ruoka on kelvannut, niin jopas tuli lunta tupaan . . . Pari tuntia pentujen lähdöstä Beni (turkoosi pentu) tuli nurmikolta terassille yltä päältä mustanruskeana ja haisevana, aivan kuin olisi uinut ihan siinä itsessään! Se ei ollut selvästikään ollut sen kakka vaan jonkun muun. Siihen oli ollut kai hauska sukeltaa! Timon ja Vilman avustuksella pentu saatiin suihkuun ilman että se olisi ehtinyt liata muita tai sisätiloja. Huh huh. Iltapäivän raakaruoka taisi olla liian voimakasta sorttia. Nyt hieman hirvittää, millainen ruikkumeri minua aamulla ehkä odottaa . . . Laitoin iltaruuan sekaan Tehobaktia, jospa se auttaisi.
Ennen pentujen lähtöä olin pessyt ja trimmannut ne näteiksi. Onni osoitti temperamenttinsa ja laittoi kaikki voimansa peliin konetuksen estämiseksi! Viimeiset madotuksetkin annettiin tänä aamuna, seuraavat tulevatkin pennuille sitten viikkoa ennen ensimmäistä rokotusta. Tärkeä homma on myös kauppakirjojen ja sopimusten läpikäyminen ja allekirjoitukset. Olin täytellytkin papereita jo valmiiksi. Rekisterikirjat eivät ehtineet tähän ensimmäisten lähtöön, koska Kennelliiton Omakoira-ohjelmassa oli jotakin ongelmaa viime viikolla ja rekisteröinti ei todellakaan sujunut ihan tuosta noin vain . . . Mutta postihan kulkee, joskin nykyisin aika kummallisesti.
Olen tilannut jo ajat sitten Mustin & Mirrin kasvattajakerhosta pentureput kaikille. Aika kivat ja mukava on sisältökin; mukana on hyvä ja kestävän oloinen lelu, ensiruokakuppi, tosi sievä muuten, valitsemaani kuivamuonaa, herkkutikkuja ja nameja, joku valmis märkäruokapussi jne. Itse olen hommannut joka pennulle lisäksi ensihihnan sekä samanlaisen peruskarstan ja villakoirakamman, joita molempia itsekin käytän eniten.
Maisa pääsi tänään oikeasti nautiskelemaan, kun Mari M. tarjoutui niin ystävällisesti hakemaan Maisaa metsään ja heille koko päiväksi. Ja se oli enemmän kuin tarpeen, normaalit pitkät metysälenkkimme ovat olleet viime viikkoina ihan tynkiä! SUURKIITOS tälle niin ihanalle ihmiselle tästä arvokkaasta avusta! <3
Juuri muuten kun olin päässyt kehumasta, että miten hienosti on kaikki mennyt, ei ripulin ripulia pennuilla ja kaikki ruoka on kelvannut, niin jopas tuli lunta tupaan . . . Pari tuntia pentujen lähdöstä Beni (turkoosi pentu) tuli nurmikolta terassille yltä päältä mustanruskeana ja haisevana, aivan kuin olisi uinut ihan siinä itsessään! Se ei ollut selvästikään ollut sen kakka vaan jonkun muun. Siihen oli ollut kai hauska sukeltaa! Timon ja Vilman avustuksella pentu saatiin suihkuun ilman että se olisi ehtinyt liata muita tai sisätiloja. Huh huh. Iltapäivän raakaruoka taisi olla liian voimakasta sorttia. Nyt hieman hirvittää, millainen ruikkumeri minua aamulla ehkä odottaa . . . Laitoin iltaruuan sekaan Tehobaktia, jospa se auttaisi.
Tänään on hienossa säässä jatkettu päiväunia terassilla ränsistyneiden ja ikivanhojen, tai voisihan sen sanoa trendikkäämminkin . . . patinoituneiden :D terassikalusteidemme alla!
Nyt kello on illalla jo puoli kymmenen ja olen saanut Lohjalta sekä Espoosta viestejä, että siellä sopeutuminen Onnilla ja Sylvillä on alkanut ihan uskomattoman hienosti. Kyllä on niin ihana saada tämmöisiä viestejä! Täällä Molla ei ole ollut parin lähdöstä moksiskaan, varmasti on vain tyytyväinen kun muutama vähemmän repii tisseistä! Itse asiassa eilen illalla Molla alkoi ensimmäistä kertaa murista pennuilleen, kun ne yrittivät nisille. Molla on jo ihan selvästi sitä mieltä, että nyt tämä homma, ainakin imettäminen, jo riittäisi. Kyllä emo on yhä huolestunut kun joku jälkikasvusta ääntelee jostain syystä kovalla äänellä ja se kiirehtii välittömästi katsomaan mikä oikein on hätänä. Mutta sitten kun lauma lähestyy nisille, niin Molla haluaa lipettiin ja äkkiä! - - - - Ja juuri sekunti sitten kun kirjoitin, että se juoksee jo pakoon pentuja, niin nyt se seisoo häkin portilla ja haluaa häkkiin . . . Avasin siis portin ja tuolla tunnollinen koiramamma nyt taas seisten imettää vauvojaan! IHANA.
Nyt kello on illalla jo puoli kymmenen ja olen saanut Lohjalta sekä Espoosta viestejä, että siellä sopeutuminen Onnilla ja Sylvillä on alkanut ihan uskomattoman hienosti. Kyllä on niin ihana saada tämmöisiä viestejä! Täällä Molla ei ole ollut parin lähdöstä moksiskaan, varmasti on vain tyytyväinen kun muutama vähemmän repii tisseistä! Itse asiassa eilen illalla Molla alkoi ensimmäistä kertaa murista pennuilleen, kun ne yrittivät nisille. Molla on jo ihan selvästi sitä mieltä, että nyt tämä homma, ainakin imettäminen, jo riittäisi. Kyllä emo on yhä huolestunut kun joku jälkikasvusta ääntelee jostain syystä kovalla äänellä ja se kiirehtii välittömästi katsomaan mikä oikein on hätänä. Mutta sitten kun lauma lähestyy nisille, niin Molla haluaa lipettiin ja äkkiä! - - - - Ja juuri sekunti sitten kun kirjoitin, että se juoksee jo pakoon pentuja, niin nyt se seisoo häkin portilla ja haluaa häkkiin . . . Avasin siis portin ja tuolla tunnollinen koiramamma nyt taas seisten imettää vauvojaan! IHANA.
Villamore Arte di Modigliani (yksi suuri suosikkini italialaisista taiteilijoista) eli Adi istuu ihmettelemässä muiden touhuja.
Lämmin päivä ja tytöillä on jano. Vasemmalla Vilja ja oikealla vielä kutsumanimetön, mutta rekkarinimeltään Giovanna. Siis italialaisia naistaiteilijoitahan löytyy vain kourallinen jos sitäkään ajalta 1400-1950.
Pennut ovat hyvin oivaltaneet sen, että maailma on todellakin paljon mielenkiintoisempi pentuaitauksen ja varsinkin takapihan pajuportin ulkopuolella. Portin pielessä käy välillä valtava hässäkkä, kun pennelit yrittävät raapia ja vinkua porttia auki. Samoin kun välillä päästän muutaman kerrallaan sisällä pentuhäkin ulkopuolelle juoksemaan, niin ilo on ihan suunnaton! Siinä samassa ovat myös kukkamullat saaneet kyytiä ja yhdelle sun toisellekin matolle on pissitty.
Taas on tullut näppäiltyä tänään paljon kuvia ja yritän ottaa niitä tasaisesti kaikista pennuista, mutta välillä huomaan, että jotakuta pentua ei kuvissa näy. Se johtuu ainoastaan siitä, että taas se joku on vipeltänyt terassille, kun olen nurmikolla tai toisin päin. Eli siis nämä varsin vikkelät kuvauskohteet ovat useimmiten lähes sattumanvaraisesti osuneet linssiin, vaikka välillä tosin ihan yritän metsästää jotakuta, joka taas jo viilettikin muualle. :D
Kello on nyt 23.05 ja täällä Nenäniemessä Kariniementiellä meno hiljeni kertalaakista. Kaikki 8 kuukahtivat ja nyt vielä Molla ja Maisa pikapissille ulos. Hyvää yötä!
Taas on tullut näppäiltyä tänään paljon kuvia ja yritän ottaa niitä tasaisesti kaikista pennuista, mutta välillä huomaan, että jotakuta pentua ei kuvissa näy. Se johtuu ainoastaan siitä, että taas se joku on vipeltänyt terassille, kun olen nurmikolla tai toisin päin. Eli siis nämä varsin vikkelät kuvauskohteet ovat useimmiten lähes sattumanvaraisesti osuneet linssiin, vaikka välillä tosin ihan yritän metsästää jotakuta, joka taas jo viilettikin muualle. :D
Kello on nyt 23.05 ja täällä Nenäniemessä Kariniementiellä meno hiljeni kertalaakista. Kaikki 8 kuukahtivat ja nyt vielä Molla ja Maisa pikapissille ulos. Hyvää yötä!