Maisalla on todellakin SUURI ruokahalu! Äsken upposi vatsaan 25 kappaletta broilerin kauloja pienenä iltapalana. Molla taisi syödä neljä. Pakasteessa on siis oltava paljon syömistä koko ajan. Teinkin tilauksen, jonka noudan huomenna; broilerin kauloja ja siipiä, siipiä myös murskeena pennuille (vasta muutaman viikon kuluttua), hevosen luita, normaalia ja hevi NEUta, kokonaisia broilerin sydämiä, kasvissosetta, lohta. Sitten meillä on vielä Vommia (sisältää pötsiä, lohta, broileria ja naudan sisäelimiä) pellavansiemenöljyä, merilevää, maksanpaloja / sian sydäntä / Natural menua nameiksi, kermaviiliä, raejuustoa ja ihan tavallisia, erilaisia puruluita... Kyllä tällä varustelulla taas jonkin aikaa pärjätään! Mollalle tosin maistuvat nappulat melkein paremmin kuin raaka ruoka.
Voi hyvänen aika mikä yläkerran koirien huoneessa minua odotti, kun palasin tänään pajalta kotiin. Koirat olivat siis ensimmäistä kertaa päinsä kotona. Molla oli yläkerrassa portin takana ja Maisa alakerrassa pentujen kanssa. Maisalla ja pennuilla näytti olleen hyvin rauhaisaa. Sen sijaan pikkuinen Mollamme oli pistänyt toimeksi oikein kunnolla! Se ei selvästikään ollut järjestelyyn tyytyväinen ja oli keksinyt PALJON tekemistä, kun ei päässyt vauvoja seuraamaan... Olin kyllä katsonut, ettei yläkertaan jäänyt mitään kiinnostavaa Mollan ulottuville ja olinjättänyt myös monia aktiviteetteja; oli kaksi älypeliä nameineen, pari vessapaperirullaa myttyinä nameineen, oli puruluita...
Näistäkin huolimatta Molla oli jotenkin saanut 160cm korkeudelta hyllyltä muinaisen ihanan Turre laivakoira -pehmoleluni. Lempileluni, kun olin noin
4-5-vuotias. Turre makasi suolistettuna lattialla, ei ollut nenää, ei häntää, maha auki reppanalla. Olkisuolet ympäriinsä. Kummallisinta oli se, että Turren iso nenä löytyi alakerrasta, Maisan tyynyltä! What? Yksi omatekemäni paperivalaisin oli myös lattialla, vaikka ihan varmasti sekin oli Mollan ylettymättömissä... Sekin oli osin rikki, mutta onneksi korjattavissa vielä. Paperipino oli silppuna yläkerrassa ja vesikuppi oli kaadettu! Huusin kuin palosireeni, en tosin Mollalle, vaan kauhusta ja lähinnä itselleni. Seuraavan kerran huone on siis tosiaan riisuttu versio, mitään ei voi jättää mihinkään! Ei edes korkeuksiin.
No, pennut voivat hyvin paksusti (825-1035g) ja kaikkien silmät ovat auki. Luulen, että pari vaavia näkee jo hieman jotakin. Kun niiden tulee nälkä, niin alkaa käydä kova kuhina ja liikehdintää laatikossa. Maitobaariin!!!! Missä se on??? Mamma! Ja siinä silmänräpäyksessä Maisa on jo makuulla selkä vasten laatikon laitaa ja nopeimmat jo nisillä hanoja avaamassa. Ja sitten alkaa kuulua maiskutus ja näkyä hännän vipatus!
Voi hyvänen aika mikä yläkerran koirien huoneessa minua odotti, kun palasin tänään pajalta kotiin. Koirat olivat siis ensimmäistä kertaa päinsä kotona. Molla oli yläkerrassa portin takana ja Maisa alakerrassa pentujen kanssa. Maisalla ja pennuilla näytti olleen hyvin rauhaisaa. Sen sijaan pikkuinen Mollamme oli pistänyt toimeksi oikein kunnolla! Se ei selvästikään ollut järjestelyyn tyytyväinen ja oli keksinyt PALJON tekemistä, kun ei päässyt vauvoja seuraamaan... Olin kyllä katsonut, ettei yläkertaan jäänyt mitään kiinnostavaa Mollan ulottuville ja olinjättänyt myös monia aktiviteetteja; oli kaksi älypeliä nameineen, pari vessapaperirullaa myttyinä nameineen, oli puruluita...
Näistäkin huolimatta Molla oli jotenkin saanut 160cm korkeudelta hyllyltä muinaisen ihanan Turre laivakoira -pehmoleluni. Lempileluni, kun olin noin
4-5-vuotias. Turre makasi suolistettuna lattialla, ei ollut nenää, ei häntää, maha auki reppanalla. Olkisuolet ympäriinsä. Kummallisinta oli se, että Turren iso nenä löytyi alakerrasta, Maisan tyynyltä! What? Yksi omatekemäni paperivalaisin oli myös lattialla, vaikka ihan varmasti sekin oli Mollan ylettymättömissä... Sekin oli osin rikki, mutta onneksi korjattavissa vielä. Paperipino oli silppuna yläkerrassa ja vesikuppi oli kaadettu! Huusin kuin palosireeni, en tosin Mollalle, vaan kauhusta ja lähinnä itselleni. Seuraavan kerran huone on siis tosiaan riisuttu versio, mitään ei voi jättää mihinkään! Ei edes korkeuksiin.
No, pennut voivat hyvin paksusti (825-1035g) ja kaikkien silmät ovat auki. Luulen, että pari vaavia näkee jo hieman jotakin. Kun niiden tulee nälkä, niin alkaa käydä kova kuhina ja liikehdintää laatikossa. Maitobaariin!!!! Missä se on??? Mamma! Ja siinä silmänräpäyksessä Maisa on jo makuulla selkä vasten laatikon laitaa ja nopeimmat jo nisillä hanoja avaamassa. Ja sitten alkaa kuulua maiskutus ja näkyä hännän vipatus!