Pennut ovat nyt muutamaa päivää vaille 8-viikkoisia. Äiti-Fiina on onnistuneesti vieroittanut pentujaan jo useamman päivän ajan, mutta joskus sille tulee pikkuhetki, jolloin antaa vauvojen vielä vähän maistaa maitoa.
Tänään loppiaisena on ollut aikamoinen päivä. Jo siksikin, että kun juuri olin ehtinyt kehua, kuinka keskiviikkona pennut nukkuivat aamuseitsemään saakka yhtä soittoa, niin jo vain tänä aamuna heräsivät ja olivat aika äänekkäitä jo klo 05.00. HUH HUH. Ei muuta kuin huopikkaat jalkaan, aamutakki ylle ja tsekkaamaan tilanne. NÄLKÄ! Siispä ulos pissille, ruokaa ja ulos jälleen; mutta vain pari aina kerralla, sillä muuten koko Nenäinniemi olisi herännyt . . Nämä hommat tehtyäni sohvalle makoilemaan ja toivomaan, että saavuttaisin vielä jonkinlaisen horrostilan. Ei toivoakaan, sillä naperoilla oli ihan muuta mielessä kuin lepo. Kummat äänet kantautuivat korviini ja niin oli lehtilaatikkomme, joka tosin on iso kassi, kaadettu. Näin jo sieluni silmillä, miten joku pentu tukehtuu sanomalehtitolleroon jne. . . Ei muuta kuin ylös ja lehtikassi pöydälle ulottumattomiin. Sitten sohvalle taasen ja nappasin Nalan kainalooni. Se oli levollinen ja niin ihana söpöläinen, kunnes puraisi minua nenästä! Nooo, meikkiä vähän naamaan kun pennunnoutajat saapuvat . . .
Tänään loppiaisena on ollut aikamoinen päivä. Jo siksikin, että kun juuri olin ehtinyt kehua, kuinka keskiviikkona pennut nukkuivat aamuseitsemään saakka yhtä soittoa, niin jo vain tänä aamuna heräsivät ja olivat aika äänekkäitä jo klo 05.00. HUH HUH. Ei muuta kuin huopikkaat jalkaan, aamutakki ylle ja tsekkaamaan tilanne. NÄLKÄ! Siispä ulos pissille, ruokaa ja ulos jälleen; mutta vain pari aina kerralla, sillä muuten koko Nenäinniemi olisi herännyt . . Nämä hommat tehtyäni sohvalle makoilemaan ja toivomaan, että saavuttaisin vielä jonkinlaisen horrostilan. Ei toivoakaan, sillä naperoilla oli ihan muuta mielessä kuin lepo. Kummat äänet kantautuivat korviini ja niin oli lehtilaatikkomme, joka tosin on iso kassi, kaadettu. Näin jo sieluni silmillä, miten joku pentu tukehtuu sanomalehtitolleroon jne. . . Ei muuta kuin ylös ja lehtikassi pöydälle ulottumattomiin. Sitten sohvalle taasen ja nappasin Nalan kainalooni. Se oli levollinen ja niin ihana söpöläinen, kunnes puraisi minua nenästä! Nooo, meikkiä vähän naamaan kun pennunnoutajat saapuvat . . .
Ensin olivat tarpeen siis vanhat ja ränsistyneet Ainot. Mutta nyt nekään eivät enää riittäneet. Eilen keksin, että ainoat toimivat ovat huopikkaat. Siis sisätiloissa. Ne ovat NIIN paksut etteivät yhdenkään pennun naskalihampaat lävistä kenkää! Ainoissa nilkat olivat jo liikaa vaarassa.
Kaikki oli nyt valmista pentujen lähtöön. Pentuohjeet, pentukassit sisältöineen, pennut on trimmattu, kynnet leikattu, paperihommat ovat selvät ja mikä tärkeintä, Fiina on jo niin valmis luopumaan jälkikasvustaan.
Keskiviikkoiltana lähti ensimmäinen, Berta, Kuopioon ihanan uuden perheensä kanssa. Kyllähän siinä itku pääsi kun eron hetki koitti, vaikka varmasti näemmekin vielä. Jotenkin ajattelin, etten nyt enää vetistele pentujen lähtöhetkellä, tämä on kuitenkin jo kuudes pentue, mutta ei sille vain voi mitään . . . Näköjään en pysty, eikä varmaan tarvitse ollakaan itkemättä, jos siltä tuntuu. Kyllä pentuihin tässä ajassa vain niin kiintyy ja on ollut niin ihana taasen seurata niiden huikeaa kehitystä ja kasvua. Alakuvassa Berta ja minä.
Keskiviikkoiltana lähti ensimmäinen, Berta, Kuopioon ihanan uuden perheensä kanssa. Kyllähän siinä itku pääsi kun eron hetki koitti, vaikka varmasti näemmekin vielä. Jotenkin ajattelin, etten nyt enää vetistele pentujen lähtöhetkellä, tämä on kuitenkin jo kuudes pentue, mutta ei sille vain voi mitään . . . Näköjään en pysty, eikä varmaan tarvitse ollakaan itkemättä, jos siltä tuntuu. Kyllä pentuihin tässä ajassa vain niin kiintyy ja on ollut niin ihana taasen seurata niiden huikeaa kehitystä ja kasvua. Alakuvassa Berta ja minä.
Bertan matka ja koko kotiutuminen olivat sujuneet ihan mahtavan hienosti. Mikä ihana uutinen! Tänään loppiaisena olivat sitten lähdössä uusiin koteihinsa myös Valllu ja Thelma Ouluun sekäPablo Porvooseen. Eli rankkaa luopumista oli tiedossa. Tämä oli varmasti jännittävä ja onnellinen päivä ihan kaikille uusille omistajille, mutta niin myös onnenpäivä minulle, miten onkaan luottavaista jättää pennut juuri näiden ihmisten hyvään huomaan. Meille jäivät nyt vielä odottamaan noutajiaan Ouluun sekä Hämeenlinnaan Nala ja Lenus.
KIITOS SAARA KAARIO, kun kävit meillä ottamassa valokuvia pennuista! Saaran kuvat tässä alla.
THELMA eli VILLAMORE MIA CARA THELMA
THELMA eli VILLAMORE MIA CARA THELMA
NALA eli VILLAMORE MIA CARA NUCCIA
BERTA eli VILLAMORE MIA CARA BERTA
MAIRE eli VILLAMORE MIA CARA MATILDA
VALLU eli VILLAMORE MIO CARO VALENTINO
LENUS eli VILLAMORE MIO CARO LEONARDO
PABLO eli VILLAMORE MIO CARO PABLO