Pennut ovat kaksiviikkoisia. Ja en kyllä kestä, ovat NIIIIIN ihania. Kaikilla on enemmän tai vähemmän silmät jo auki, vaikka luulen, etteivät kaikki vielä näe aivan kunnolla. Punainen tyttö, jolla oli silmät auki paljon aiemmin kuin muilla, näkee jo hyvin ja yrittää jopa jo leikkiä muiden kanssa! Se vasta on hauskan näköistä, kun se yrittää tassuillaan läppäistä muita ja ei meinaa edes pystyssä vielä kunnolla pysyä, niin huteraa on meno!
Kun tarkastelin juuri tuossa korvia, niin nekin näyttävät olevan aukeamassa. Eli paljon tapahtuu mullistuksia pikkupennun elämässä juuri tässä pariviikkoisena. Kynsien leikkuunkin ovat jo joutuneet kokemaan eilen ja tänään. Näin pienen puudelivauvan kynnet ovat neulanterävät ja kasvavat huimaa vauhtia. Niitä on pakko leikata, etteivät raavi Fiinan masua ja nisiä kovin pahasti. Leikkasin kynnet ihan ihmisten kynsisaksilla ja vain millin tai kaksi ja itse asiassa oli ihan helppo homma. Pennut olivat syömisestä väsyneitä ja ihan rauhallisia, ainoastaan "Waltteri" jaksoi pistää hieman vastaan ja leikkasinkin sen kynnet sitten kahdessa erässä.
Fiina-mamma on suoraan sanoen vähän räjähtäneen näköinen . . . Onneksi vuoto on lähes loppunut ja on enää aivan satunnaista. Nyt olisi siis jo mahdollista pestä mamma ihan kunnolla, takapäätähän olen pessyt siis vähän väliä tähänkin asti. Ja tuo vihreä uteroverdiini on yhä tiukassa Fiinan hännässä kaikesta pesustakin huolimatta! Katsotaan nyt milloin jaksan ryhtyä kokonaiseen pesuhommaan, sillä kaiken kukkuraksi minuun iski ihan massiivinen flunssa; kurkku raastinrautana, pää täynnä räkää, korva kipeänä ja äänikin lähti. Näinhän se usein menee että tårta på tårta!
Kyllä Fiina on niin hyvä äiti! Joskin pikkuisen hienohelma . . . Jos vaavit inisevät nälkäänsä, niin mamma tulee kyllä salamana paikalle, mutta ei ollenkaan ala heti imettää, vaan ensin on tarkastettava ja siistittävä ensin pentulaatikko. Siellä saattaa olla joku pisu jossain tai pikkukakka (en ole nähnyt kyllä kuin ihan muutaman) jossain ja ne on ensin putsattava pois. Kun pentujen huuto alkaa olla jo siinä vaiheessa aikamoinen, vasta sitten kun on takuuvarmasti siistiä, voi asettua makuulle imettämään.
Taistelu tisuista alkaa olla totista, kuka saa ne parhaat, kainalonisiä kun ei huolisi kukaan . . . Ja niin se vain menee, että isot jyrää pienemmät. Onneksi ei ole yhtäkään todella pientä pentua, jonka syömisiä olisi vahdittava. Kaikki kasvavat tasaiseen tahtiin ja ne ovat kyllä jo niin ihania palleroita! Fiina syö valtavat määrät; tänään esimerkiksi on syönyt aamulla Yrjölänpuuroa kera nappuloiden, päivällä 800g broilerinkauloja, ja iltaruokaakin uppoaa vielä vaikka kuinka paljon. Se tykkää myös tosi paljon ravitsevasta vuohen luomumaidosta.
Taistelu tisuista alkaa olla totista, kuka saa ne parhaat, kainalonisiä kun ei huolisi kukaan . . . Ja niin se vain menee, että isot jyrää pienemmät. Onneksi ei ole yhtäkään todella pientä pentua, jonka syömisiä olisi vahdittava. Kaikki kasvavat tasaiseen tahtiin ja ne ovat kyllä jo niin ihania palleroita! Fiina syö valtavat määrät; tänään esimerkiksi on syönyt aamulla Yrjölänpuuroa kera nappuloiden, päivällä 800g broilerinkauloja, ja iltaruokaakin uppoaa vielä vaikka kuinka paljon. Se tykkää myös tosi paljon ravitsevasta vuohen luomumaidosta.
Yöt menevät nyt niin, että nukun omassa sängyssäni jo, eikä mitään tsekkauksia tarvita koko yönä. Ei kuulu pentujen ininää eikä mitää muutakaan. Eli Fiina hoitaa vauvansa kyllä tosi hienosti. Ja kun Molla tulee meidän sänkyyn, niin en ole sitä sieltä työntänyt omalle patjalleen ihan siksi, ettei se innostu yöllä lähtemään pentujen hoitoon! Mollallahan olisi nyt ihan hirmuinen hinku hoitaa, pestä ja nuolla pentuja. Ja päivällä se saa jo sitä tehdäkin, paitsi silloin kun vauvat nukkuvat.