MAHTAVAA. Joululoma alkoi. Jippii, vaikken olekaan juurikaan edes jouluihminen. Huomenna on kuitenkin jouluaatto ja päivittelen tänne hieman menneen viikon kuulumisia. Hih, ne ovat aika yksipuolisia...
Ennen joulua tunnetusti kaikki koiralliset ihmiset haluavat karvakuononsa siisteiksi juhlapyhiksi. Ensin trimmailin edellisviikon tuttuja vanhoja koiria ja tällä viikolla oli vielä omien trimmit; ensin kävi Martti tiistaina. Martin turkki on näistä kaikista neljästä isovillasta nopein laittaa, koska se on kevein ja ohuin turkinlaadultaan. Siinäpä ei kauaa siis kestänyt. Martin karva oli kivasti kasvanut talvea varten, vaikka syksyllä vedin sen tosi lyhyeksi kauttaaltaan. Nyt en ottanut pituutta pois oikeastaan ollenkaan kuin pepun päältä ja takareisistä.
Sitten oli vuorossa pian 8 kk ikäinen Maran ja Mollan ainokainen "lapsi" Sissi Sissendaali Sipuli. :) Sen turkissa alkoi olla nyt ensimmäisen kerran merkkejä takkuvaiheen alkamisesta... KÄÄK. Sissillä karvaa olikin kerrakseen ja aikaa kului; LIIKAA. Pieni alkoi olla jo ihan väsynyt ja minä vain olisin jatkanut ja jatkanut... Toisaalta Sissin kanssa aikaa kuluu vielä myös siihen, ettei se osaa/jaksa vielä seistä paikallaan kauaa yhteen soittoon. Pidimme taukojakin tietysti. Nyt ei tuohon turkkiin kyllä enää Jonnan käsifööni riitä, se on fakta! Sipulin turkinlaatu alkaa muistuttaa Mollan turkkia; siitä tulee mitä luultavimmin tosi tiuha ja paksu, haastava kuivattava ja kihartuu samantien jos kosteaksi jää.
Vielä olivat jäljellä Maisa ja Molla. Niitä on trimmattu ja puunattu niin paljon, että käyttäytyvät todella hienosti aina trimmattaessa ja siten homma on nopsaa. Mutta kyllähän sitä aikaa aina saa tuhraantumaan siihen viimeistelysaksimiseen ja tasoitteluun. Ja mielellään otan sakset käteeni vähän väliä vielä seuraavanakin päivänä, kun aina jokin tupsu jostain pilkistää ja en kestä katsella semmoisia... Maisan turkki on mitä helpoin, vähällä siistimisellä hyvännäköinen, eikä takkua ollenkaan. Mollan turkki on myös helppo, mutta kuivaaminen on oma juttunsa, koska karva on tosiaan niin tiuha ja tuhti. Aina kun meinaan lopettaa kuivaamisen, niin jostain löytyykin vielä märkä kohta! Mutta siis myös Mollan turkki on mitä ihanin ja pysyy kivana monta viikkoa trimmin jälkeen. Trimmiväleillä en oikeasti kammoilla, karstoilla tai harjoilla omieni turkkeihin koske. Ainoastaan silloin, jos on satanut kaatamalla ja tukka on länässä, niin saatan sen kuivuttua muutamalla karstanvedolla sipaista.
Nyt on sitten neljä siistiä blondia puudelia valmiina joulunviettoon!
IHANAA JOULUNAIKAA KAIKILLE!
Ennen joulua tunnetusti kaikki koiralliset ihmiset haluavat karvakuononsa siisteiksi juhlapyhiksi. Ensin trimmailin edellisviikon tuttuja vanhoja koiria ja tällä viikolla oli vielä omien trimmit; ensin kävi Martti tiistaina. Martin turkki on näistä kaikista neljästä isovillasta nopein laittaa, koska se on kevein ja ohuin turkinlaadultaan. Siinäpä ei kauaa siis kestänyt. Martin karva oli kivasti kasvanut talvea varten, vaikka syksyllä vedin sen tosi lyhyeksi kauttaaltaan. Nyt en ottanut pituutta pois oikeastaan ollenkaan kuin pepun päältä ja takareisistä.
Sitten oli vuorossa pian 8 kk ikäinen Maran ja Mollan ainokainen "lapsi" Sissi Sissendaali Sipuli. :) Sen turkissa alkoi olla nyt ensimmäisen kerran merkkejä takkuvaiheen alkamisesta... KÄÄK. Sissillä karvaa olikin kerrakseen ja aikaa kului; LIIKAA. Pieni alkoi olla jo ihan väsynyt ja minä vain olisin jatkanut ja jatkanut... Toisaalta Sissin kanssa aikaa kuluu vielä myös siihen, ettei se osaa/jaksa vielä seistä paikallaan kauaa yhteen soittoon. Pidimme taukojakin tietysti. Nyt ei tuohon turkkiin kyllä enää Jonnan käsifööni riitä, se on fakta! Sipulin turkinlaatu alkaa muistuttaa Mollan turkkia; siitä tulee mitä luultavimmin tosi tiuha ja paksu, haastava kuivattava ja kihartuu samantien jos kosteaksi jää.
Vielä olivat jäljellä Maisa ja Molla. Niitä on trimmattu ja puunattu niin paljon, että käyttäytyvät todella hienosti aina trimmattaessa ja siten homma on nopsaa. Mutta kyllähän sitä aikaa aina saa tuhraantumaan siihen viimeistelysaksimiseen ja tasoitteluun. Ja mielellään otan sakset käteeni vähän väliä vielä seuraavanakin päivänä, kun aina jokin tupsu jostain pilkistää ja en kestä katsella semmoisia... Maisan turkki on mitä helpoin, vähällä siistimisellä hyvännäköinen, eikä takkua ollenkaan. Mollan turkki on myös helppo, mutta kuivaaminen on oma juttunsa, koska karva on tosiaan niin tiuha ja tuhti. Aina kun meinaan lopettaa kuivaamisen, niin jostain löytyykin vielä märkä kohta! Mutta siis myös Mollan turkki on mitä ihanin ja pysyy kivana monta viikkoa trimmin jälkeen. Trimmiväleillä en oikeasti kammoilla, karstoilla tai harjoilla omieni turkkeihin koske. Ainoastaan silloin, jos on satanut kaatamalla ja tukka on länässä, niin saatan sen kuivuttua muutamalla karstanvedolla sipaista.
Nyt on sitten neljä siistiä blondia puudelia valmiina joulunviettoon!
IHANAA JOULUNAIKAA KAIKILLE!