Pitkästä aikaa kirjoittelen tänne kuulumisia. Olen pitkällä sairaslomalla, kun oikeaan lonkkaani vaihdettiin viimein vihdoin tekonivel. Nelisen vuottahan tässä kärvistelinkiin; jouduin lopettamaan mm. agilityn ja joka ikinen askel on sattunut. Kuntosalilla, jumpissa ja pidemmillä lenkeillä koirien kanssa olen silti lääkkeiden avulla tsempannut. Joten tämä tunne, kun voin kävellä ja liikkua ilman että se tuntuu missään, on aivan sanoinkuvaamattoman hieno. Naamani näyttää varmaan ihan Hangon keksiltä, kun tuolla onnellisena liikun!
Arte-pennuille kuuluu hyvää, kuten ilmeisesti muillekin kasvateilleni, koska mitään kummallista ei ole kuulunut mistään. Arte-pentujen WhatsApp-ryhmässä vain kuulen ja näen lähes päivittäin ihania kuvia ja kuulumisia. Se on niin hauskaa! Tässä seuraavaksi kuvakavalkadia joistakin kertyneistä kuvista:
Arte-pennuille kuuluu hyvää, kuten ilmeisesti muillekin kasvateilleni, koska mitään kummallista ei ole kuulunut mistään. Arte-pentujen WhatsApp-ryhmässä vain kuulen ja näen lähes päivittäin ihania kuvia ja kuulumisia. Se on niin hauskaa! Tässä seuraavaksi kuvakavalkadia joistakin kertyneistä kuvista:
Meillä on ollut nyt hieman Maisasta huoli. Maisahan täytti 10 vuotta joulukuussa ja nyt sille on alkanut tulemaan selkeästi vanhuuden oireita. Onneksi tähän saakka tämä elämäni puudeli on ollut erittäin terve! Ensin todettiin virtsatulehdus ja pari virtsakiveä, mutta samalla eläinlääkärikäynnillä ilmeni röntgenkuvassa selässä spondyloosia. Virtsatulehdukseen saatiin antibiootit ja määräys erikoisruokavaliolle, jotta kivet saataisiin sulamaan. Spondyloosille ei ole mitään tehtävissä, joten vanhuuden päivinä Maisa alkaa mitä todennäköisimmin selkäkipuilla. Pissatulehdus ja bakteerit saatiin jo hoidettua, mutta virtsakivet ovat siellä yhä ja erikoisruoka ei meinaa millään maistua Maisalle, vaikka olen monin eri keinoin yrittänyt saada sitä uppoamaan . . . Vielä kun sain viestin, että Maisan täyssisar Ruotsissa jouduttiin lopettamaan muutama viikko sitten (tosin takapään halvautumisen vuoksi), niin olen ollut jo hieman hysteerinen Maisan terveyden kanssa!
Toisaalta, kun olemme ulkona, niin Maisa hyppii ja leikkii kuin ennenkin, eikä voinnissa huomaa mitään kummallista, mutta kotona sisällä Maisa on välillä levoton, vinkuu, pöllyttää ja penkoo tyynyjä sohvalla ja sängyssä (joka on hyvin erikoista, eikä tämä nyt liity mihinkään valeraskauteen). Viime yönä Maisa oli jopa repinyt vaahtomuovinpaloja omasta pedistään, eikä rauhoittunut, ennen kun otin sen viereeni nukkumaan. Sen verran poikkeavaa käytös on nyt ollut, etten voi olla ajattelematta, että sillä on kipuja joko virtsakivistä tai spondyloosista johtuen. Elleivät kivet lähde muuten, niin operaatiossahan ne voidaan kyllä poistaa. Alakuvassa Maisa 10v 4kk.
Toisaalta, kun olemme ulkona, niin Maisa hyppii ja leikkii kuin ennenkin, eikä voinnissa huomaa mitään kummallista, mutta kotona sisällä Maisa on välillä levoton, vinkuu, pöllyttää ja penkoo tyynyjä sohvalla ja sängyssä (joka on hyvin erikoista, eikä tämä nyt liity mihinkään valeraskauteen). Viime yönä Maisa oli jopa repinyt vaahtomuovinpaloja omasta pedistään, eikä rauhoittunut, ennen kun otin sen viereeni nukkumaan. Sen verran poikkeavaa käytös on nyt ollut, etten voi olla ajattelematta, että sillä on kipuja joko virtsakivistä tai spondyloosista johtuen. Elleivät kivet lähde muuten, niin operaatiossahan ne voidaan kyllä poistaa. Alakuvassa Maisa 10v 4kk.
Yllä oikealla Maisa ja Molla vasemmalla. Alakuvassa oikealta Stina, Maisa, Lilian ja Molla.