Kaikki ei todellakaan aina mene parhaimmin päin...
Olen joutunut viemään eilen Mollan eläinlääkäriin, koska Molla alkoi vuotaa kamalaa mustanvihreää. Voi mikä paniikki ja suru... Yksi istukka on irronnut ja sikiöpussi mennyt hajalle, joten todennäköistä on, että yksi pikku pennunalku on nyt menehtynyt. Sektiota ei voitu vielä tehdä, koska pennut eivät olisi vielä keuhkoiltaan elinkelpoisia. Molla sai antibioottikuurin, jotta mikään tulehdustila ei iskisi siitä möhnästä. Ultralla katsottiin miltä vatsassa muuten näytti. Eloa ja liikettä siellä onneksi näkyi kovasti, mutta vuoto jatkui iltaan saakka. Pesin Mollan tosi likaiset jalat ja pepun ja laitoin sille valkoisen pyyhkeen petiin nähdäkseni onko vuotoa vielä yöllä. Onneksi vuoto loppui eilisiltaan.
Sain ohjeen viedä Molla tänäänkin ultraan, että nähdään pentujen tila. Kävimme klinikalla ja onneksi kaikki näyttää olevan vatsassa hyvin. Yhden kallon ympärillä ei liikettä näkynyt, joten se oli varmasti se kuollut yksilö. Mollalta otettiin progesteroninäyte, josta tulos saadaan huomenna. Jos lukema on alle 2, niin luonnollinen synnytys on alkamassa ja saattaa ilmetä ongelmaa, elleivät pennut ole vielä kunnolla kehittyneitä ja siellä on se yksi kuollut... Toivon kovasti että lukema on huomenna reilusti yli 2, sillä silloin on yhä aikaa ja odotamme vain että pennut olisivat joidenkin päivien kuluttua elinkelpoisia. Voi olla että sektioon joudutaan joka tapauksessa...
Molla voi itse hyvin tällä hetkellä, on pirteä ja syö hyvin, mutta liikunnaksi riittää pieni pissakävely takapihalle, ei muuta. On otettava varman päälle. Yöllä valvoin vähän väliä ja katsoin että Molla hengittää... Kaikkea alkaa pelkäämään tällaisen jälkeen.
Jälleen huomenna siis menemme Tassuvaaraan ultraan (kun kiire lääkäriin oli, emme päässeet Viitaniemeen, jossa tavallisesti käymme) ja saamme progearvon ja pennut tsekataan jälleen ultralla. Saamme lisäohjeita aivan upealta eläinlääkäri Marjut Jormakalta. Kiitos hänelle jo nyt ihan mielettömän hienosta hoidosta. Hän oli mm. soittanut Mäntsälään el. Merja Dahlbomille kotiin konsultoidakseen vaikeaa asiaa. Dahlbom on lisääntymisasioissa yksi Suomen guruja.
Nyt vain peukut pystyyn, jotta loppu menisi paremmin ja meille syntyisi eläviä, terveitä pentuja; lukumäärästä en uskalla edes sanoa enää mitään.
Olen joutunut viemään eilen Mollan eläinlääkäriin, koska Molla alkoi vuotaa kamalaa mustanvihreää. Voi mikä paniikki ja suru... Yksi istukka on irronnut ja sikiöpussi mennyt hajalle, joten todennäköistä on, että yksi pikku pennunalku on nyt menehtynyt. Sektiota ei voitu vielä tehdä, koska pennut eivät olisi vielä keuhkoiltaan elinkelpoisia. Molla sai antibioottikuurin, jotta mikään tulehdustila ei iskisi siitä möhnästä. Ultralla katsottiin miltä vatsassa muuten näytti. Eloa ja liikettä siellä onneksi näkyi kovasti, mutta vuoto jatkui iltaan saakka. Pesin Mollan tosi likaiset jalat ja pepun ja laitoin sille valkoisen pyyhkeen petiin nähdäkseni onko vuotoa vielä yöllä. Onneksi vuoto loppui eilisiltaan.
Sain ohjeen viedä Molla tänäänkin ultraan, että nähdään pentujen tila. Kävimme klinikalla ja onneksi kaikki näyttää olevan vatsassa hyvin. Yhden kallon ympärillä ei liikettä näkynyt, joten se oli varmasti se kuollut yksilö. Mollalta otettiin progesteroninäyte, josta tulos saadaan huomenna. Jos lukema on alle 2, niin luonnollinen synnytys on alkamassa ja saattaa ilmetä ongelmaa, elleivät pennut ole vielä kunnolla kehittyneitä ja siellä on se yksi kuollut... Toivon kovasti että lukema on huomenna reilusti yli 2, sillä silloin on yhä aikaa ja odotamme vain että pennut olisivat joidenkin päivien kuluttua elinkelpoisia. Voi olla että sektioon joudutaan joka tapauksessa...
Molla voi itse hyvin tällä hetkellä, on pirteä ja syö hyvin, mutta liikunnaksi riittää pieni pissakävely takapihalle, ei muuta. On otettava varman päälle. Yöllä valvoin vähän väliä ja katsoin että Molla hengittää... Kaikkea alkaa pelkäämään tällaisen jälkeen.
Jälleen huomenna siis menemme Tassuvaaraan ultraan (kun kiire lääkäriin oli, emme päässeet Viitaniemeen, jossa tavallisesti käymme) ja saamme progearvon ja pennut tsekataan jälleen ultralla. Saamme lisäohjeita aivan upealta eläinlääkäri Marjut Jormakalta. Kiitos hänelle jo nyt ihan mielettömän hienosta hoidosta. Hän oli mm. soittanut Mäntsälään el. Merja Dahlbomille kotiin konsultoidakseen vaikeaa asiaa. Dahlbom on lisääntymisasioissa yksi Suomen guruja.
Nyt vain peukut pystyyn, jotta loppu menisi paremmin ja meille syntyisi eläviä, terveitä pentuja; lukumäärästä en uskalla edes sanoa enää mitään.